Mitä on kestävyys?

”Kestävyys viittaa periaatteeseen varmistaa, että toimintamme tänään ei rajoita tulevien sukupolvien taloudellisia, ekologisia tai sosiaalisia mahdollisuuksia”.

Tämän sanominen on helppoa mutta sisällön ymmärtäminen on monelle vaikeaa. Yhteisymmärryksen löytäminen kestävyyden toteuttamiseksi yhteiskunnassa vaatii todellisia ponnisteluja.

Yllä oleva kestävyyden määritelmä on YK:n Bruntlandin raportista 1987 hieman hiottu versio. Olen Suomen edustajana vaikuttanut siihen, että kestävä kehitys on huomioitu visiossa tulevaisuuden 6G-matkaviestinjärjestelmille. Työ tehdään YK:n alaisessa kansainvälisessä televiestintäliitossa. ”Nyt on kovaa tekstiä kyseisen maan nimissä”, kollegani viestitteli minulle, kun eräs suuren maan edustaja ihmetteli kokouksessa, miksi ensi vuosikymmenen matkaviestinjärjestelmän visiota kuvaavassa suosituksessa pitäisi mainita terveydenhuolto ja opetus, tasa-arvo, energian ja materiaalien kestävä käyttö ja ilmastonmuutos. ”Kertoo siitä kuinka vaikea asia kestävyys on”, kollegani jatkoi. ”Meitä siilojen välillä seikkailijoita ei ole montaa. Se on liian vaikeaa monelle.”, vastasin lohdutukseksi.

Uudet teknologiat, kuten tulevaisuuden viestintäverkot, edistävät yhteiskunnan kestävyystavoitteiden toteuttamista. Tätä kutsutaan kädenjäljeksi eli mahdollistavaksi vaikutukseksi. Samalla pitää huolehtia, että järjestelmän oma jalanjälki on entistä pienempi.

Olen saanut paneutua kestävyyteen energian näkökulmasta johtamassani RKP:n energiapoliittisen ohjelman valmistelussa. Energia-alan merkitys vihreässä siirtymässä on merkittävä. Yhteiskunnan rooli on määritellä tavoitteet ja markkinoiden rooli on toteuttaa näitä kestävällä tavalla. Samalla pitää varmistaa, että meille kaikille on riittävästi energiaa saatavilla kohtuulliseen hintaan, huoltovarmuus huomioiden.

Fossiiliton energia, ammattitaitoiset ihmiset ja toimiva hallinto voivat houkutella Suomeen uusia teollisuusinvestointeja. Suomalainen osaaminen ja teknologia voivat auttaa myös muita maita kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Nämä luovat työpaikkoja, vientituloja ja hyvinvointia.

Siirtymä kestävämpään ja digitalisoituneempaan yhteiskuntaan on meneillään. Suomella on kaikki mahdollisuudet auttaa maailmaa kestävämmäksi. Tien sinne on oltava myös taloutemme ja yhteiskuntamme kannalta kestävä.

Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja Lohjan kaupunginvaltuu (r.)